Kirjaprojektin kuulumisia

Aloitin kirjoittamisen alkukeväästä. Aihe on kuitenkin ehtinyt elää jo pitkään sydämeni alla. Se on kasvanut ja muotoutunut hiljaa. Rakentanut mieleeni ja ajatteluuni uudenlaisia ovia.

Ihmiset ovat aina avautuneet minulle helposti. Olen kuullut elämäntarinoita jo kauan ennen sitä aikaa kun minusta tuli terapeutti. 

Tämä kirja ei oikeastaan ole minulle mikään projekti. Se on ennemminkin oma polku, jota minun on kuljettava. Se tuntuu oikealta ja syvästi merkitykselliseltä.

Tarinat, jotka ovat tarttuneet sydämeeni kiinni, haluavat tulla kuulluiksi. Eivät äänekkäästi vaatimalla, vaan vetoavasti pyytäen. Jotkut tarinoista ovat kulkeneet mukanani hyvin kauan. Toiset ovat tulleet luokseni ihan hiljattain. Kaikkien kertomusten takana on kuitenkin satutettu sisäinen lapsi.

Ihmisten kokemuksista kirjoittaessani huomaan astuvani kuin toiseen maailmaan. Illuusioon, väärään todellisuuteen, verhottujen salaisuuksien ytimeen. Suoraan näytelmän keskelle, jossa perheenjäsenet on laitettu rooleihin, joihin he eivät kuulu. 

Voi hyvin ymmärtää, miksi sisäinen lapsi haavoittuu tällaisissa kodeissa. On hyvin vaikeaa, jollei peräti mahdotonta, säilyttää oma todellisuudentaju paikassa, jossa heijastetaan kulissia ulkopuolelle samaan aikaan kun sisäpuolelle on kudottu valheiden verkko. 

Kirjoittaessani huomaavaan pohtivani usein lapsen mielensisäistä ristiriitaa. Näiden kaikkien tarinoiden sisältä purkautuu ilmiön näkymättömyys, jota vaurioittavan kodin kasvatti joutuu yksin kantamaan. 

Kun syntyy kotiin, jossa kielletään omat tunteet, ajatukset, mielipiteet ja kokemukset sekä pestään mustaa valkoiseksi jatkuvasti, jotakin perustavanlaatuista menee rikki.

Kirja on hyvää vauhtia valmistumassa. Tarinat ovat löytäneet nyt omat paikkansa. Tieto, terapeuttinen ohjaus ja vertaistuki kulkevat rinta rinnan. Yhdessä, vahvoina, totuudellisina. Kaikkien hiljaista kärsimystä ja häpeää kantaneiden puolesta ne tuovat näkyviin sen mikä on totta. Koska totuutta ei tulessakaan muuksi polteta. Se vain on, ja saa sellaisenaan kertoa oman osuutensa.

-Mervi 🧡